Cuipo

Kasvitieteellinen nimi: Cavanillesia platanifolia (Bombacaceae)

ARVOKAS JÄTTILÄISPUU KOTKAN KOTINA

Cuipo on massiivisen komea puu, jonka voi erottaa jo kaukaa viidakon vihreässä meressä. Trooppisesta Amerikasta kotoisin oleva Cuipo on uhanalainen. Cuipon puuainesta on käytetty balsan korvikkeena. Cuiposta valmistetaan kanootteja ja ruuansäilytysastioita. Nuoren puun kaarnaa kaytetaan köysien valmistukseen. Cuipo ei kuitenkaan ole vainottu puuaineksensa vuoksi, vaan sen kotikunnaat ovat uhattuina viidakon massahakkuiden vuoksi.

Cuipo voi kasvaa 60 metriä korkeaksi ja saavuttaa 2,5 metrin rungon läpimitan. Aikuinen puu voi olla satoja vuosia vanha. Cuipolla on kauniin pyoreä latvus pitkän ja oksattoman rungon päässä. Runko on harmahtava ja se muistuttaa juurestaan norsun jalkaa varpaineen. Cuipon tunnistaa helposti sen rungossa olevista 1-2 metrin välein sormusta muistuttavista vaakasuorista raidoista. Panaman kansallislintu Harpyia, uhanalainen, suuri ja komea kotka, (Harpia harpyja) rakentaa pesänsa yleensä tämän puun latvukseen.

KUKAT JA HEDELMÄT – PÄHKINÄNMAKUINEN ILOTULITUS LÄHELLÄ TAIVASTA

Cuipo pudottaa lehtensä kuivaksi kaudeksi tammi-huhtikuuksi. Puu kukkii yleensä maalis-huhtikuussa ja hedelmät kypsyvät huhtikuun puolivälissä. Cuipolla on punaisenruskeat kauniit puumaiset kukat, jotka kukkivat suoraan oksien päistä. Valtavankokoiset hedelmät muistuttavat muodoltaan omenan siemenkotaa ja ne voivat olla jopa 15 senttiä pitkiä. Hedelmät ovat vihreitä, mutta muuttuvat kypsyessään oranssiin vivahtavan vaaleanpunaisiksi. Puu näyttää uljaan kauniilta kantaessaan hedelmää. Cuipon siemenet ovat syötäviä. Ne ovat öljyisiä ja maistuvat pähkinälle.

ISO PUU HOITAA LEMPEÄSTI

Intiaanit uskovat Cuipon tuovan avun liialliseen laihuuteen; kun kylpee 16 peräkkäisenä päivanä puun kaarnasta tehdyssä keitteessä, potilaan painon pitäisi alkaa normalisoitua. Viidakon ihmiset käyttävät Cuipon kumimaista pihkaa tulehtuneiden haavojen parantamiseen.