Jobo

Kavitieteellinen nimi: Spondias mombin (Anacardiaceae)

HENKEVÄNKAUNIS SUURI TROOPPINEN HEDELMÄPUU

Omenioiden sukuun kuuluva Jobo on kotoisin Etelä- ja Keski-Amerikasta. Jobo kasvaa noin metrin vuosittaista kasvua ja aikuinen puu voi olla satoja vuosia vanha. Puu voi kasvaa 35 m korkeaksi ja saavuttaa 80 cm rungon läpimitan. Jobon lehvästö on tuuhea ja puu kasvaa kauniisti leveäksi laajeten. Puuaines on vaalean kerman väristä ja hiukan kiiltävää. Puusta valmistetaan huonekajuja ja kanootteja. Puun kaarna on korkkimaista ja siitä valmistetaan koriste-esineitä ja uskonnollisia veistoksia.

TUOKSUVAT KUKAT JA KAIKKIEN RAKASTAMAT HEDELMÄT

Jobo kukkii pienin tuoksuvin valkoisin kukkatertuin joulukuusta kesakuuhun ja kantaa hedelmää lokakuuhun asti. Jobon oranssit hedelmät muistuttavat näöltään viinirypäleitä. Ne ovat makuhermoja kutkuttavan herkullisia. Puun yksi espanjankielinen nimi on Ciruela Amarilla, joka tarkoittaa suomeksi keltaista luumua. Hedelmien miellyttävä tuoksu houkuttelee paikalle iguanoja, apinoita ja muita metsän pikku nisäkkäitä. Hedelmiä voi syödä suoraan puusta tai niiden pudottua maahan. Hedelmän voi myös keittää tai kuivata. Hedelmistä voi myös valmistaa virkistäviä juomia, likööriä ja jäätelöä. Raakoja hedelmiä säilötään viinietikassa ja syödään suolan kanssa samaan tapaan kuin oliiveja! Jobon hedelmissä on A-, B1- ja C-vitamiineja.

PUU HOITAA

Jobo tuo runsaat lahjat luonnon lääkekaappiin. Melkein kaikki puun osat ovat tärkeitä kansanperinteen rohdoskäytössä. Lehdet, kukat, kaarna ja juuret sisältävät kaikki lääkeaineita, jotka tuovat avun moninaisiin vaivoihin. Jobo onkin kuulunut intiaanien lääkevarastoon jo kaukaisista ajoista lähtien. Jobon annostuksessa täytyy olla tarkka, koska lääkinnalliset vaikutukset ovat voimalliset. Esim. asperiinille allerginen henkilö ei voi käyttää Jobosta tehtyjä rohdosvalmisteita. Raskaana olevan tai raskautta suunnittelevan naisen ei tulisi myöskään käyttää Joboa, koska puulla on raskautta ehkäiseviä ja synnytystä käynnistäviä ominaisuuksia. Jobon lehdistä valmistetulla teellä on rauhoittava, yskää hillitsevä ja kipua lievittävä vaikutus. Lehtitee edistää myös ruuansulatusta ja parantaa vatsavaivoja. Lehdistä ja juurista valmistetaan myös lääkettä, joka parantaa haavoja, alentaa kuumetta ja auttaa vilustumiseen. Kuoresta valmistettua keitettä käytetään lihaskipujen lievitykseen ja ihosairauksien hoitoon.